Vappupuhe

Hyvät vapunviettäjät!

On hienoa saada puhua vapaasti itsenäisessä Suomessa. Pian on kulunut 80 vuotta siitä, kun suuri, totalitaarinen kommunistivaltio yritti miehittää Suomen. Pieni Suomi puolustautui urheasti ja säilytti itsenäisyytensä, vaikka uhraukset olivatkin suuret. Neuvostoliitto hävisi jo historian hämäriin, mutta Suomi taistelee jälleen olemassaolostaan, tällä kertaa paljon salakavalampaa uhkaa, Euroopan Unionin liittovaltiosuunnitelmia ja EU-komission pohjatonta vallanhimoa vastaan.

EU:n pitäisi palata juurilleen tullivapaaksi alueeksi ja keskittyä kaupankäynnin rajoitusten poistamiseen ja jättää muu jäsenvaltioiden päätettäväksi. Jokainen itsenäisyyttämme rakastava suomalainen ymmärtää tämän itsestäänselvyyden.

Vajaan kuukauden päästä järjestetään europarlamenttivaalit. Vaikka Euroopan parlamentti näyttäytyy monelle meistä suomalaisista varsin kaukaisena ja EU:n päätöksenteko jää epäselväksi, kasvottomaksi, nämä vaalit ovat todellisuudessa äärimmäisen tärkeät, myös kotimaan politiikan kannalta. Euroopan parlamentissa nimittäin ratkaistaan, millaista lainsäädäntöä Suomen eduskunta joutuu panemaan kotimaassa täytäntöön. Kun sieltä pääsee läpi huono direktiivi, sen sisältöön ei voida enää eduskunnassa vaikuttaa, vaan liikkumavara on vähäinen. Huonoon lainsäädäntöön ja Suomen kannalta huonoihin hankkeisiin pitäisi puuttua jo EU:n tasolla, jotta ne pystyttäisiin pysäyttämään ajoissa.

Edellisissä europarlamenttivaaleissa vain 41 prosenttia, siis alle puolet äänioikeutetuista, käytti äänioikeuttaan. Perussuomalaiset sai vuoden 2014 eurovaaleissa vain reilut 222 tuhatta ääntä 12,9 prosentin kannatuksen, kun seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa kannatus oli 17,7 prosenttia, siis lähes viisi prosenttiyksikköä suurempi. Eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 70 ja saimme reilut 524 tuhatta ääntä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos äänestäjämme olisivat lähteneet uurnille myös eurovaaleissa, olisimme olleet kirkkaasti suurin puolue ja saaneet kahden sijasta neljä meppiä läpi. Nyt nämä lisäpaikat menivät käytännössä vasemmistoliitolle ja vihreille, jotka saivat europarlamenttivaaleissa eduskuntavaaleja paremman tuloksen.

Se, ketkä Suomesta lähtevät Brysseliin, ei ole yhdentekevää. Suomalaiset edustajat eivät toimi Euroopan parlamentissa oman, kotimaansa puolueen jäseninä, vaan puolueensa ”poliittisen perheen” mukaisissa ryhmissä, jotka äänestävät useimmissa kysymyksissä yhtenä blokkina. Tässä onkin europarlamenttivaalien ydinkysymys: kaikki muut ryhmät kannattavat liittovaltiokehityksen syventämistä, siis päätösvallan luovuttamista Suomen eduskunnalta nykyistäkin enemmän Brysseliin. Tätä ei voi korostaa liikaa: jos haluatte puolustaa Suomen itsenäisyyttä, äänestämättä jättäminen eurovaaleissa ei toimi protestina. Päinvastoin, jättämällä äänestämättä lahjoitatte europarlamentista paikkoja niille ryhmille, jotka kannattavat liittovaltiota.

Puolueen lisäksi myöskään se, ketkä yksittäiset henkilöt Suomesta valitaan europarlamenttiin, ei ole yhdentekevää. Yksittäinen europarlamentaarikko voi ottaa ryhmässään hyvinkin aktiivisen roolin, tai vaihtoehtoisesti olla tekemättä juuri mitään, keskittyä nostamaan palkkiota ja äänestää vain ryhmänsä mukana silloin, kun käsketään. Surullisen moni suomalaisista europarlamentaarikoista kuuluu tähän jälkimmäiseen ryhmään. Puheenjohtajamme Jussi Halla-aho sen sijaan teki europarlamentissa enemmän ja sai näkyvyyttä enemmän kuin muut suomalaiset europarlamentaarikot yhteensä. Vai pystyttekö nimeämään edes yhden yksittäisen, konkreettisen asian, jonka joku muista suomalaisista europarlamentaarikoista olisi saanut viime kauden aikana aikaan? Minä nimittäin en pysty.

Jussi on kuitenkin palaamassa europarlamentista takaisin kotimaan politiikkaan. Hän on tehnyt kautensa aikana niin paljon kuin yksi mies voi tehdä, ja erittäin hyvän pohjatyön seuraavaa kautta varten. Nyt on vahdinvaihdon aika – Jussin tilalle tarvitaan Suomen etuja turvaamaan henkilö, jolla on riittävä osaaminen, kokemus kansainvälisistä tehtävistä ja kiinnostus Suomen kansallisen edun turvaamiseen, jotta Halla-ahon tinkimätön, kansallismielinen linja jatkuu Brysselissä myös Jussin palattua kotimaahan. Otin Jussin paikan eduskunnassa, kun Jussi lähti Brysseliin. Nyt olen valmis jatkamaan hänen työtään Brysselissä ja varmistamaan, että Suomen etua ei unohdeta tulevaisuudessakaan. Minulla on vuosikymmenten kokemus kansainvälisestä kriisienhallinnasta, ja teidän tuellanne käytän seuraavat viisi vuotta varmistaakseni, että kriisien määrä Euroopassa ja Suomessa minimoidaan. Haluan ulkorajat kiinni laittomilta maahantulijoilta ja palauttaa laittomat oleskelijat sekä jihadistit Euroopasta kotimaihinsa. Eurooppaa pitää johtaa eurooppalaisten kansallisvaltioiden ja niiden kansalaisten edun mukaisesti, ei puolikuukansan ehdoilla. Vain äänestämällä perussuomalaisia voit näissä vaaleissa varmistaa, että niin tapahtuu.

Nämä europarlamenttivaalit ovat tärkeämmät kuin koskaan, koska EU-kriittisen Iso-Britannian lähtiessä pois Euroopan Unionista poistuu samalla myös suurin yksittäinen EU-kriittinen toimija. Mikäli kansallismielisten, EU-kriittisten puolueiden kannattajat yrittävät protestoida EU:ta vastaan jättämällä äänestämättä, tilalle pääsee liittovaltion ja hallitsemattoman maahanmuuton kannattajia.

En voi korostaa tätä liikaa – jos haluatte säilyttää Suomen itsenäisyyden, silloin oikea tapa toimia ei ole jättää äänestämättä, vaan mennä uurnille äänestämään perussuomalaisia, jotka ovat ainoa suomalainen puolue, joka kuuluu europarlamentissa liittovaltiokehitystä vastustavaan ryhmään. Tästä kannattaa puhua myös ystäville, naapureille ja kaikille muillekin äänioikeutetuille.

Tasan kahden viikon päästä alkaa eurovaalien ennakkoäänestys. Teillä on avaimet käsissänne sen suhteen, voimmeko kolmen viikon päästä sunnuntaina juhlia samalla Perussuomalaisen puolueen menestystä vaaleissa kuin eduskuntavaalien jälkeen. Meitä tarvitaan nyt Euroopassa enemmän kuin koskaan. Käykää siis äänestämässä! Pidetään yhdessä Suomi Suomena ja Eurooppa Eurooppana, ei Lähi-itänä tai Afrikkana!